Luokkakoot ja sen vaikutus oppimiseen

Julkaistu kolumni Aamupostissa.

Riihimäellä on herännyt vilkas keskustelu luokkakokojen pienentämisestä kategorisesti. Määrätään kuntaan kouluihin enimmäisluokkakoko. Suoraan sanoen en kannata. Käytännössä erittäin vaikea toteuttaa ja tutkimustulosten perusteella luokan oppilasmäärän vaikutukset oppilaiden oppimiseen ovat ristiriitaisia. Käytännössä voi käydä niin, että samasta perheestä tai esikouluryhmästä Matti pääsee lähikouluun, kun Maija ei, koska oppilasmäärä luokassa on täynnä.

Asiaa ei ole tutkittu Suomessa, mutta on tehty Luokkakoko-raportti, jossa tutkijat Kupiainennen ja Hienonen kartoittivat laajasti Suomessa oppimista erikokoisissa luokissa. He vertasivat oppilaiden osaamista kaikissa Suomen kouluissa.  Tutkimuksessa on tarkasteltu muun muassa oppimaan oppimisen arviointituloksia kolmella eri luokka-asteella. Kupiainen toteaa tuloksista, että sieltä ei löydy mitään siihen viittaavaa että luokkakoot aiheuttaisivat eroja oppimisessa. Tutkimusten valossa voidaan päätellä, että pienet ryhmät eivät takaa hyviä oppimistuloksia tai suuret ryhmät huonontavat niitä. Isoissa ryhmissä saatiin jopa parempia oppimistuloksia kuin pienissä. Olisi järkevää, jos kouluilla itsellään on mahdollisuus päättää luokkien koosta, koska heillä on paras käsitys mitä oppilaat tarvitsevat.

Kouluissahan eriytetään oppilaita jo nytkin. Hankaluutta on aiheuttanut erityisluokkien lopettaminen ja oppilaiden siirto tavallisiin luokkiin, jopa ilman lisäresursseja. Avustajien lisääminen ei ole sellainen lisäresurssi. Parhaaksi keinoksi on todettu erityisopettajan ja luokanopettajan saumaton yhteistyö.  Myös kahden saman luokka-asteen opettajien yhteistyö on todettu hyväksi oppilaiden ja opettajien kannalta. Siinä ryhmä on helppo jakaa tarpeen mukaan.

Kouluissa ei suurin ongelma ole ryhmäkoot, vaan miten toteuttaa enemmän tukea vaativien oppilaiden opetus ja jatkuvasti uudistuva opetussuunnitelma. Opettajat ovat kotien, kunnan ja valtion vaatimusten paineessa ymmällä, mitä heiltä odotetaan. Vaatimus oppilaan itseohjautuvasta opiskelusta jo ala-koulussa on yksi tällainen harha-ajatus. Alakoulussa luodaan pohja tuleville kouluvuosille ja lapsi tarvitsee hyvät perustaidot, jotka luodaan ala-koulussa. Opetustyö on jäänyt kaiken maailman projektien jalkoihin ja uutta uudistusta suunnitellaan ennen kuin on saatu edellinen toteutettua.  Koulua uudistettaessa tulisikin kuunnella enemmän siellä työskenteleviä opettajia ja oppilaita. Nyt tuntuu siltä että muut päättävät siitä millainen koulu on, kun he jotka ovat alan ammattilaisia. 

Eija Aittola, KM, valtuutettu, Kok, Riihimäki

Julkaistu
Kategoria(t): Yleinen