Riihimäellä tehtiin tällä vaalikaudella palveluverkkoselvitys, josta tulikin kouluverkkoselvitys. Työhön palkattiin konsultti, ensimmäinen virhe. Selvityksen tekijöillä ei ollut mitään käsitystä Riihimäen asukkaiden toiveista tai tavasta asua pikkukaupungissaan. Selvitys oli tavallaan sieluton paperi, jossa raha ja taulukot puhuivat tarvetta enemmän. Tulos tiedetään.
Nyt asia on hieman jalostunut ja liikahtanut vähän oikeaan suuntaan. Patastemäen puukoulu meni jo, ja montessoriopetus Riihimäellä loppuu. Aika näyttää tämän päätöksen viisauden. Lapset on sijoitettu tulevana syksynä muihin alakouluihin. ja kustannussäästö syntyy lähinnä kiinteistökuluista. Rakennusta on kuitenkin lämmitettävä ja pidettävä myyntikunnossa, jos ei keksitä uutta käyttöä. Koulupaikka heille osoitettiin perheen asuinpaikan mukaiseen lähikouluun , mutta monet vanhemmat hakivat lapselleen koulupaikkaa muualta.
Haapahuhta on liipasimella seuraavaksi 2023, jos ei saada muuta järjestelyä. Aika näyttää. Suunnitelmat Kasarmialueen kaavoitukseen asutukselle voi vielä tuoda muutoksia. Saman vuonna pitäisi ratketa Herajoen ja Lasintehtaan koulujen kohtalo. Miksi? On selvinnyt, että Riihimäen lapset mahtuvat nykyisiin koulurakennuksiin, mutta silti jatketaan suunnittelua monitoimitalon rakentamisesta. Peltosaari saattaa tarvita koulun, mutta mammuttikoulua ei. Kaksisarjainen riittää. Rakentamista ei voi puoltaa myöskään suunnitelmalla kuljettaa sinne lapsia ympäri kaupunkia. Lähikouluperiaate murenisi ja lasten koulumatkat eivät enää sujuisi kävellen tai pyörällä. Koska Uramon koulu rakennettiin liian suureksi, lapsia voi myös kuljettaa sinne, eikä uutta mammuttikoulua tarvitse rakentaa. Kestävän kehityksen kaupunkina meidän pitää miettiä myös ympäristön kannalta asioita. Hyviä rakennuksia ei pidä hylätä ja myyntikin on hyvin epätodennäköistä. Uuden rakentaminen, kun tarvetta ei oikeasti ole, on turhaa. Meillä on aikaa sopeutua lapsimäärän vähenemiseen. Kymmene vuoden perspektiivillä hätiköityjä päätöksiä tulee välttää. Säilytetään lähikoulut ja aloitetaan siitä, että kuudesluokkalaiset pysyvät alakoulussa ja siirtyvät yläkouluun seiskalle. Näin tila-ahtaus yläkoulussa vähenee ja alakoulujen tilat riittävät nykyiselle lapsimäärälle. Ei kannata investoida seiniin, kun nytkin on liikaa rakennuksia. Investoidaan toimintaan. Kalevan-talon jatkokäyttö myynnin sijaan on myös yksi selvitettävä asia. Vanha kaupungintalo on arvorakennus ja pitää säilyttää, samoin kansalaisopiston rakennus. Riihimäen on syytä profiloitua kotikaupunkina, jossa kaikkien asukkaiden on hyvä elää ja asua.
Eija Aittola, KV,Kokoomus Riihimäki, Kuntavaaliehdokas