Lasten lukutaito heikentynyt
Suomessa on tasa-arvoinen koululaitos ja hyvin koulutetut opettajat. Puitteiden pitäisi olla kunnossa hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Näin on ollut ennen. Olimme Pisa-tutkimuksissa kärjessä monia vuosia, mutta ei enää. Mikä avuksi.
On ollut useita hankkeita asian tiimoilta, mutta tulokset heikkoja. Kun hanke ja sen rahoitus loppuu, palataan entiseen. Syytetään kännyköitä, resurssien puutetta ja suuria luokkia. Eritysopetukseen on satsattu ja inkluusion toivottiin tuovan monimuotoisuutta luokkiin. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että siinäkään suunta ei ole ollut oikea. Luokissa levottomuus lisääntyy ja opettajat uupuvat työn kuormittavuuden lisääntyessä.
Opettajat on koulutettu ensisijaisesti opettamaan ja kasvatus on koulun toissijainen tehtävä. Kotien roolia ja vastuuta kasvatuksesta ei koskaan korosteta liikaa. Kotona opitaan peruskäyttäytyminen ja toisen kunnioitus, jota koulu kasvattajana tukee. Onneksi lähes 90% oppilaista osaavat nämä perustaidot, mutta reilu 10% voi aiheuttaa paljon huolta ja hälinää kouluissa. Opetus ja oppiminen häiriintyy ja leimaa koko opetuslaitosta.
Nyt Riihimäellä on tartuttu härkää sarvista ja tehty uusia konkreettisia avauksia. Ehdottomasti paras niistä oli oikeisiin kirjoihin palaaminen monessa oppiaineessa. Asia on herättänyt huomiota maailmanlaajuisesti ja jopa Japanissa asti asia on huomioitu. Digi kirjat ohjaavat ns. silmäilevään lukemiseen. Perehtyminen pidempiin teksteihin on jäänyt vähälle ja jopa muutaman lauseen pituisen koekysymyksen lukeminen ajatuksella on tuottanut opettajien mukaan oppilaille vaikeuksia.
Tänä keväänä alkoi toinen kampanja lukutaidon parantamiseksi lukiosta ja käytäntö on jo jalkautettu myös muihin kouluihin. Lukion rehtori oli kuullut Turussa olevasta käytännöstä, jossa oppilaat ja opettajat lukevat kirjaa 10 min ajan joka päivä. Ensin kirja oli mukana 3 oppilaalla ja muutamaa viikkoa myöhemmin voi olla kolme oppilasta, jolla ei ollut kirjaa lukuhetkeen. Vielä kun saadaan tämä käytäntö leviämään koteihin, luulisi lukutaidon parantumisesta tulevan tuloksia.
Resurssien lisääminen ilman arviointia tuloksellisuudesta ei aina tuo toivottavaa tulosta kuten on huomattu, vaan yksinkertaiset keinot voivat osoittautua paremmiksi, kun on rohkeutta kokeilla. Mukavia lukuhetkiä kaikille, lukeminen kannattaa aina.
Eija Aittola, Kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, kuntavaali ja aluevaaliehdokas, Kokoomus Riihimäki
Maanomistajia pitäisi kuunnella
Riihimäellä ollaan laatimassa yleiskaavaa 2050 ja nyt kyseinen ehdotus on lausuntokierroksella. Yleiskaava on sinänsä hyvä tapa miettiä kaupungin tulevaisuutta kuten asuntotoiminnan, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittamista sekä niiden välisten yhteyksien järjestämistä. Kuitenkin on muistettava, että maanomistajalla oikeus osallistua ja vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin ennen päätöksentekoa. Heitä pitäisi kuunnella ei vaan kuulla nykyistä aikaisemmin.
Ongelmalliseksi prosessin sen tekee se, että kaupungin taholta voidaan karttaan piirrellä alueita maanomistuksesta piittaamatta, ja maanomistajat saavat sen nähtävilleen vasta kun suunnitelma on tehty jo aika pitkälle. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja olisi hyvän hallintotavan mukaista ottaa maanomistajatahot mukaan jo kaavan suunnittelun alkuvaiheessa. Toimivien maatilojen pirstominen ja virkistysalueiden ja reittien sijoittaminen vaatii mielestäni yhteistä suunnittelua enemmän kun nyt tapahtuu. Ei ole mukava katsoa jo yleiskaavan kartalle piirrettyjä alueita mm työpaikka-alueiksi merkittynä omille peltoaukeille.
Suomessa on perustuslaissa pykälä 15, jossa yksityisen omaisuuden suoja on turvattu ja sitä tulisi myös kunnissa noudattaa. Infrastruktuurin rakentamiseen kuten tiet ja rautatiet ja välttämättömään yhteiskunnalle tärkeään tarkoitukseen maita voidaan kaavoittaa ja lunastaa, mutta ei varalle tai ansaintatarkoitukseen. Tällaiset yhteiskunnan haluamat kohteet tulee lain mukaan määritellä täsmällisesti. Suunniteltu käyttö pitää olla määritelty ja toimija tiedossa pakkolunastusta harkitessa. Riihimäellä käynnissä oleva lunastuprosessi ei mielestäni täytä näitä ehtoja. Valitukset asiasta on käsittelyssä.
Riihimäki ei kaavoita yksityisen maita on jo pitkään ollut käytäntö kaupungissamme. Tämä ei ole koskenut tasapuolisesti kaikkia maanomistajia. Kaupunkimme suurilla maaomistajilla on ollut kauan eri kohtelu kuin muilla maanomistajilla. Nyt asiaan on tehty muutos mutta taitaa kaavoitustarvekin heillä olla pienempi. Joissakin kaupungeissa on käytössä ns. kolmen tahon malli eli tuleva rakentaja, maanomistaja ja kaupunki yhdessä suunnittelisivat maankäyttöä. Mallista saadut kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä. Tästä mallista oli Riihimäelläkin pari hanketta eri alueella, mutta asia torpattiin kunnan taholta. Harmillista, koska hankkeiden edistäjät olivat tosissaan mukana kehittämässä alueita ja samalla kaupunkia.
Maanomistukseen liittyy voimakkaasti tunneasioita, pitkiä usean sukupolvien työhistorioita sekä yksilötasolla on kyse myös elinkeinosta, joten nämäkin tulisi huomioida nykyistä paremmin suunnitelmia laatiessa. Onneksi uusi maankäyttö-ja rakennuslaki, joka tuli voimaan 1.1.2025, on muuttumassa myös maanlunastuksen osalta ja uusi esitys on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi. Toivoa siis on, kunhan yhteistyö eri tahojen kanssa saadaan toimimaan.
Eija Aittola, Kaupunginvaltuutettu, Khn jäsen, Riihmäki
YKSITYISTIET JA KAUPUNGIN VASTUU ONKO SITÄ
Asutko yksityistien varrella. Minä asun. Tosin kaupunki ei tien pidossa avusta meitä, vaan hoidamme auraukset ja hiekoitukset itse. Vielä kykenee, mutta kuinka kauan. Kaupungin avustus loppui meiltä vuonna 2019, kun laki muuttui siten, että kunnan ei tarvinnut avustaa yksityisteitä, joissa ei ollut tiehoitokuntaa. Uudistuksen myötä useat ennen ilman hoitokuntaa toimineet tiekunnat perustivat niitä ja saivat näin avustusta kunnalta. Riihimäellä tuki on pääasiassa ollut talvi kunnossapitoa. Virkamiehen mukaan kaupunki on tukenut myös ilman tiehoitokuntaa olevia teitä edelleen. Käytäntö on siis kirjavaa ja varmaan on syytä tarkistaa sopimuksia, jotta kohdellaan yksityistienomistajia tasavertaisesti. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, mihin nykyinen esitys asian hoitamiseksi johtaisi, että tuet lakkaavat kokonaan osalta tiekuntia.
Riihimäellä on n 47 yksityistietä ja niiden varrella asuu satoja kuntalaisia. Tiet ovat myös yleisessä käytössä muidenkin kun tieosakkaiden käytössä. Osa Riihimäen yksityisteistä on ns. läpiajoväyliä ja niillä liikennemäärät ovat suuria. Ajamista yksityisteillä ei mitenkään valvota eikä puomeja ole asetettu ainakaan Riihimäellä. Tiekyltein ja liikennemerkein voidaan pyrkiä rajoittamaan muiden kun osakkaiden liikkumista teillä, jos näin halutaan.
Riihimäen kaupunki on avustanut hakemuksesta yksityisteitä ja vuosikymmeniä. Varsinkin talvi kunnossapito on ollut tarpeen ja suosittu avustamisen tapa. Pienten tiehoitokuntien ei ole mitenkään järkevää hankkia tarvittavaa kalustoa ja siksi mm polanteiden poisto kaupungin toimesta on ollut tärkeää liikkumisen turvallisuudenkin takia. Lasten on päästävä kouluun, vapaa-ajanharrastuksiin, aikuisten työpaikoilleen, hälytysajoneuvot apuun ja ikä-ihmisille kotihoitoapuja asuinpaikasta riippumatta ja tätä luetteloa voisi jatkaa.
Kuntalaisia on kohdeltava tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Haja-asutusalueen asukkaat maksavat kiinteistöveroja siinä kun kaava-alueen asukkaat. Heille kaupunki huolehtii katualueiden kunnossapidosta kokonaisuudessaan, niin olisi vähintäänkin kohtuullista että kaupunki tukisi yksityisteitä edes talvi kunnossapidolla. Tiehoitokuntien vastuulle jää vielä mm teiden sorastukset, ojitukset, perusparannukset, rummut ja sillat. Nämä hoidetaan tieosakkaiden tienhoitomaksuilla. Kiinteistöverotuloja kaupunki käyttää kaava-alueen teihin ja valaistukseen. Esityksessä jopa jo olemassa olevat valotolpat poistettaisiin jos osakkaat eivät maksa sähköstä. Pöyristyttävää.
Kaupungin pitää miettiä vakavasti tapoja , jolla helpotetaan tiekuntien järjestäytymistä ja rekisteröimistä. Tiedot pelkästään kaupungin verkkosivulla eivät ole riittävä keino ja se ei tavoita kaikkia yksityisteidenvarsilla asuvia kuntalaisia. Paljon on ikä-ihmisiä ja vajaakykyisiä, joille netin käyttö ei ole jokapäiväistä. Riihimäellä ollaan vähentämässä yksityisteiden tukemista vedoten lakiin, joka mahdollistaa valtion tuen yksityisteille. Ensinnäkin mikään laki ei pakota kaupunkia lopettamaan yksityisteiden avustamista. Toiseksi asiaa perustellaan sillä, että tiekunta voi hakea valtion tukea. Muuten hyvä idea, mutta sitä ei saa teiden vuosittaisiin kunnossapitokuluihin aurauksiin ym, vaan ainoastaan kertaluontoisiin isoihin muutoksiin kuten sillat ja isot rummut.
Riihimäen kaupunki on irtisanomassa kaikki yksityistieavustussopimukset viimeistään syksyllä 2025. Jos näin tapahtuu loukkaa se vakavasti kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa ihmisten elämää haja-asutusalueella. Tärkeä kolmas pointti on että kunnan on kohdeltava kaikkia kuntalaisia yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Eija Aittola, Khn ja Kvn jäsen, Kokoomus, Riihimäki
